Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla edistetään 55 vuotta täyttäneiden työllistymistäja työssä jaksamista. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta työllisyysastetta nostamalla, mikä edellyttää myös ikääntyvien suurempaa osallistumista työmarkkinoille.
Hallitus esittää eduskunnalle muun muassa lisäpäivärahan poistamista vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perus- ja ansiopäivärahaa voidaan tietyin edellytyksin maksaa päivärahakauden enimmäisajan päättymisen jälkeen niin kutsutuilta lisäpäiviltä, kunnes irtisanottu työntekijä jää eläkkeelle.
Lisäpäiväoikeus edellyttää laissa säädetyn ikärajan täyttymistä ennen kuin työttömyyspäivärahan enimmäisaika ehtii päättyä. Lakiehdotuksen mukaisesti mahdollisuus työttömyysturvan lisäpäiviin poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Vuonna 1963 ja 1964 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousee vuodella. Vuonna 1963 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousee 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen.
Uuden muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymistä. Nykyisen työsopimuslaissa säädetyn muutosturvan lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uudesta muutosturvasta kaikille tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanotuille yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet vähintään 5 vuotta saman työnantajan palveluksessa.
Uusi muutosturva koostuu muutosturvarahasta ja muutosturvakoulutuksesta. Esityksen mukaan muutosturvarahan maksaa työttömyyskassa tai Kela, ja se vastaa irtisanotun yhden kuukauden palkkaa. Muutosturvaraha ei vähennä työttömyyspäivärahaa tai siirrä sen alkamisajankohtaa. Muutosturvakoulutuksen järjestää työ- ja elinkeinotoimisto, ja sen arvo vastaa enintään irtisanotun työntekijän kahden kuukauden palkkaa.
Muutosturvakoulutuksen tarkoituksena on tukea irtisanotun ammatillisia valmiuksia tai valmiuksia toimia yrittäjänä, ja edistää irtisanotun nopeaa uudelleen työllistymistä. Työnhakijaksi ilmoittautuminen, osaamis- ja työkykykartoitus sekä työllistymissuunnitelman tekeminen tapahtuvat jo irtisanomisaikana.
Uusi muutosturva on tarkoitus rahoittaa Työllisyysrahaston kautta muutosturvamaksulla, jossa on yhtä suuret irtisanovan työnantajan osa ja yhteinen osa. Yhteinen osa on tarkoitus rahoittaa työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla.
Hallituksen esityksessä työllistymisvapaita pidennetään työntekijöillä, jotka ovat täyttäneet 55 vuottaja ovat työskennelleet vähintään 5 vuotta samalla työnantajalla. Nykyisin työllistymisvapaan pituus on 5, 10 tai 20 päivää työntekijän irtisanomisajanpituuden mukaan. Esityksen mukaan vuodesta 2023 alkaen työllistymisvapaiden pituus on 5, 15 tai 25 päivää. Työllistymisvapaata voisi käyttää osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen ja muutosturvakoulutuksen aloittamiseen.
Uudistus vahvistaa yli 55-vuotiaiden saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta työskennelleiden oikeutta lyhennettyyn työaikaan. Tämä koskee myös tilanteita, joissa työntekijä on jäämässä osa-aikaiselle sairauslomalle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Jos työntekijä esittää työnantajalle pyynnön siirtyä osa-aikatyöhön, työnantajan on ensisijaisesti pyrittävä järjestelemään työt niin, että osa-aikatyö onnistuu. Esityksen mukaan työntekijällä ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta lyhentää työaikaansa. Tavoitteena on tukea työssä jaksamista.
Jos esitys hyväksytään, lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2023. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovelletaan ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu peritään, jos palkansaaja on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen. Esitys on valmisteltu yhteistyössä virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote