Työelämän kehittämiselle on enemmän tilausta kuin koskaan

Elokuussa 2022 ensimmäistä kertaa järjestettävä Työelämäfoorumi osuu työelämän kehittämisen näkökulmasta ajankohtaiseen aikaan. Koronapandemian vuoksi niin toimintatapoja, johtamista kuin luottamustakin on punnittu kaikilla työpaikoilla. Työpaikkojen uudistuminen edellyttää jatkossakin aktiivista kehittämistyötä, osallistavaa organisaatiokulttuuria, sekä panostamista hyvään johtajuuteen ja jatkuvaan oppimiseen.

‍

Kehittäminen on parhaimmillaan pitkäjänteistä ja tuloksellista. On kestämätöntä, jos organisaation toiminta perustuu lähinnä yllättäviin toimeksiantoihin ja niihin reagoimiseen. Henkilöstön aidot osallistumismahdollisuudet työpaikan toiminnan kehittämiseen edesauttavat uusien ideoiden syntymistä, sitoutumista ja luottamuksen kulttuurin rakentumista.

Suomi on hyvällä polulla. Palkansaajista pääosa kokee kehittämismahdollisuutensa hyviksi ja on osallistunut työpaikan kehittämistoimintaan. Viimeisimmän vuoden 2020 työolobarometrin mukaan 56 prosenttia palkansaajista koki kehittämismahdollisuutensa työpaikalla hyviksi.

Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio avaavat kiinnostavia uusia mahdollisuuksia. Voittajina selviytyvät ne työpaikat, jotka osaavat teknologisten innovaatioiden ohella panostaa uudelleen ydintoimintaan, töiden organisointiin ja johtamistapoihin. Jaettu uteliaisuus ja aito dialogi antavat aina enemmän kuin pantattu tieto.

Digivihreän siirtymän keskellä työntekijöiden osaamisen päivittäminen ja jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ovat tuottavuuden kannalta keskeistä. Työntekijöiden osaamiseen panostaminen pitkäjänteisesti, ennakoivasti ja strategisesti on mielestäni parasta mahdollista tulevaisuuden turvaa myös suomalaisille työpaikoille.

On huolestuttavaa, että mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on selkeästi kasvanut viime vuosina. Hallitus on päättänyt käynnistää työsuojelulain kokonaisuudistuksen erityisesti psykologisen kuormittavuuden näkökulmasta. Tähän työhön tarvitaan vahvasti mukaan myös työpaikat johtamaan muutoksen kulttuuria. Menestyvät, hyvinvoivat työpaikat kasvavat, työllistävätja luovat ympärilleen lisää hyvinvointia.

Suomalainen yhteistyötä ja luottamusta painottava työelämäkulttuuri luo tälläkin vuosikymmenellä toimivan perusrakenteen työhyvinvoinnin edistämiseksi. Maailman paras työhyvinvointi vuonna 2030 on tärkeä ja tavoiteltava yhteinen visiomme.

‍

Tuula Haatainen

Työministeri

‍