Useiden yritysten henkilöstössä on sotaa käyviä kansalaisuuksia ja henkilöstöä joko lähtee sotimaan tai auttamaan perheitä pois sota-alueelta. Ukrainan sota on muistuttanut meitä siitä, kuinka tärkeä merkitys turvallisuusympäristöllä on liiketoiminnalle ja siksi elinkeinoelämän järjestöt ovat yhdessä ottaneet kantaa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta Nato-jäsenyyden puolesta.
Juuri kun olimme hengähtämässä pitkän pandemian päättymisen äärellä ja virittelemässä etätyöstä paluuta toimistolle, aloitti Venäjä sodanUkrainaa vastaan. Sota Euroopassa horjuttaa turvallisuuden tunnettamme ja se ei voi olla vaikuttamatta myös työelämään.
Ihmisillä, yrityksillä, urheilujärjestöillä ja valtioilla on suuri halu auttaa sodan uhreja - ja se on hieno asia. Elinkeinoelämän keskusliitto, EK, pyrkii kantamaan tässä kortensa kekoon ja on yhdessä yritysten kanssa perustanut Työstä turvaa -hankkeen, jonka tavoitteena on työllistää Suomeen saapuvia ukrainalaisia.
Sosiaalinen media tuo sodan elämäämme aivan uudenlaisella tavalla. Twiitit, videopätkät ja vetoomukset rauhan puolesta tulevat niin työpaikoille kuin kotiin. Tämä voi olla monelle todella rankkaa ja tärkeää olisikin kyetä irtaantumaan 24/7 sodan seuraamisesta ja osata keskittyä arjen tekemiseen - niihin asioihin, joihin jokainen voi itse vaikuttaa. Niin koronapandemia,kuin Ukrainan sota, edellyttävät työyhteisöissä hyvinvoinnin johtamiseen keskittymistä.
Yritysten arjessa sota näkyy monella tavalla. Pakotteiden ja vastapakotteiden myötä liiketoiminta loppuu tai rajautuu ja asiakkaat vaativat kannanottoa tai siirtyvät toiselle palveluntuottajalle. Useiden yritysten henkilöstössä on sotaa käyviä kansalaisuuksia ja henkilöstöä joko lähtee sotimaan tai auttamaan perheitä pois sota-alueelta. Sota on muistuttanut meitä siitä, kuinka tärkeä merkitys turvallisuusympäristöllä on liiketoiminnalle ja siksi elinkeinoelämän järjestöt ovat yhdessä ottaneet kantaa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta Nato- jäsenyyden puolesta.
Tunteet ovat työpaikoilla pinnalla. Uudet ja vanhat traumat nousevat ihmisten mieliin – joko omakohtaiset tai sukulaisten kokemat. Vahva auttamisen halu on hyvä asia. Myös pelko ja viha nousevat pinnalle ja se on ymmärrettävää. Näissä tilanteissa punnitaan se, että kunnioitamme toisiamme työpaikolla samoilla arvoilla ja periaatteilla kuin tähänkin asti: Työ ei syrji.
Suomessa asuu tuhansia ukrainalaisia, 80 000 venäläistä ja paljon venäjää puhuvia muiden maiden kansalaisia. He eivät ole vastuussa Venäjän tai Valko-Venäjän johdon päätöksistä ja teoista. Jos he toimivat työyhteisöissämme arvojemme sekä periaatteidemme mukaisesti ja tukevat yhteiskuntaamme, tulee meidän osoittaa olevamme arvojemme arvoisia ja kohdella heitä samoin kuin muitakin työpaikalla.
Jo ennen sotaa työelämä oli suuren murroksen edessä. Työn muutokseen vaikuttaa suuresti koronapandemian kiihdyttämä nopea digitalisaatiokehitys sekä muuttuva maailma. Myös työelämä on uuden äärellä ja varautuu erilaisiin uhkiin - kuten kyberturvallisuuden aiheuttamiin haasteisiin. Ennen kaikkea digitalisaatio on kuitenkin mahdollisuus suomalaisille yrityksille: voimme tarjota vähähiiliratkaisuita ja olla kokoamme suurempia maailmalla.
Koronapandemian iskiessä siirtyi suomalainen työelämälaajasti etätöihin hyvin ketterästi ja nopealla aikataululla. Suomea tuki tässä korkea yritysten digitalisaatioaste sekä hyvät tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistivat siirtymän. Nykyisin teemme työtä hybridissä lähi- ja etätyönyhdistelmänä. Toki monessa tehtävässä etätyö ei ole edes mahdollista.
Hybridityö vaikuttaa paitsi innovointiin myös työpaikkojen arkeen hyvin paljon. Tarvitaan uudenlaisia työkaluja ja toimintatapoja, joilla työntekijöitä voidaan törmäyttää toistensa kanssa, jotta uusia ideoita syntyyy ja tietoa voidaan vaihtaa. Uusien työntekijöiden kiinnittyminen työpaikkoihinsa korona-aikana on välillä ollut haastavaa, kun työkaverit ovat kaikki etätöissä.
Uudenlaisen yhteisöllisyyden luomisessa työpaikat ovat avainasemassa, ja työarjen sääntöjen tulisikin syntyä työpaikkakohtaisesti. Se mikä sopii yhdelle yritykselle, ei välttämättä toimi lainkaan toisenlaisessa työpaikassa.Digitaalisessa työelämässä tulisi myös enenevässä määrin kiinnittää huomioita työntekijöiden jaksamiseen, työssä viihtymiseen ja yhteisöllisyyden luomiseen.
Olemme suuren työelämämurroksen edessä, jossa suomalaisillayrityksillä ja työntekijöillä on kaikki menestyksen mahdollisuudet. Muistetaan arjessa, että niin pandemian kuin sodan varjo väistyy. Voimme rakentaa huomisen työelämää jo nyt. Otetaan haaste luottaen vastaan!
Taina Susiluoto
Johtaja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
