Viime vuosina maailmanlaajuiset kriisit ovat värittäneet niin poliittista päätöksentekoa kuin työ- ja talouselämää. Kun koronaviruksen aiheuttama kriisitilanne vähitellen näytti hellittävän, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. päivä helmikuuta muutti Euroopan turvallisuusympäristöä pysyvästi.
Kriisitilanteet ovat osoittaneet, että pystymme yhteiskuntana vastaamaan epävakautta aiheuttaviin muutoksiin.
Koronaepidemian alussa ryhdyttiin heti luomaan pelisääntöjä, jotta yritykset selviytyisivät poikkeuksellisesta tilanteesta. Työmarkkinaosapuolten välille syntyi yhteinen näkemys työelämän hätäpaketista, johon kuului muun muassa työnantajan työeläkemaksujen kevennys sekä lomautuksia koskevien neuvotteluiden nopeuttaminen.
Lomautukset ja irtisanomiset koronaepidemian alussa osuivat erityisesti nuoriin, ja poikkeuksellisen moni jäi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle. Työmarkkinajärjestöjen ehdotuksesta työttömyysturvaa parannettiin ansiosidonnaisen turvan kertymiseen liittyvillä tilapäisillä poikkeussäännöillä.
Aika on osoittanut, että meidän yhteiskunnallamme on paitsi kyky selviytyä toimintakykyisenä ja tehdä nopeita päätöksiä kriisin edessä, meillä on myös kyky sopeutua ja ponnistaa kriisistä niin kutsuttuun ”uuteen normaaliin” tai ”kriisinjälkeiseen aikaan”.
Koronan aiheuttaman työllisyysasteen pudotuksen jälkeen työllisyyden kasvu on ollut nopeaa, ja tulevien vuosien tilannetta arvioivan työmarkkinaennusteen mukaan työllisyys paranee Suomessa erityisesti ikääntyneiden osalta, ja myös pitkäaikaistyöttömien määrä laskee. Positiivinen kehitys näkyy myös siinä, että nuorisotyöttömyys on tänä vuonna alhaisinta sitten vuoden 2008 finanssikriisin.
Hyvät kuulijat,
Muutos tapahtuu usein kriisien kautta. Koronakriisi on muuttanut työpaikkojen toimintakulttuuria, kun digitalisaation mahdollisuuksia on opittu hyödyntämään yhä laajemmin. Korona-aikana normaalitilanteessa useita vuosia, kenties vuosikymmenen, vaativa digimurros tapahtui kuukausissa.
Työelämän ja työn tekemisen murros on näkynyt monien, myös minun elämässäni. Pandemian pahimmilla hetkillä myös ministereiden matkustaminen meni lähes nollaan. Vuoden aikana olin mukana lukemattomissa kansainvälisissä neuvotteluissa, päätöksentekotilanteissa ja keskusteluissa tekemättä ainuttakaan matkaa. Aikaa ja kerosiinia säästyi. Samoin kotimaisten asioidenajajien ei juuri tarvinnut tulla Helsinkiin – Teams toimi hyvin. Ministeriössämme arvioitiin, että ministeriöiden tuleva toimitilatarve saattaa jopa puolittua. Aika näyttää saammeko tämän säästön.
Siirtyminen paikkariippumattomaan etätyöhön on tapahtunut erityisesti koronapandemian siivittämänä. Pandemia oli eräänlainen globaali etätyöpilotti, jonka tuloksia, hyötyjä ja haasteita punnitsemme nyt, kun organisaatiot linjaavat uudesta työnteon tavastaan.
Kaikilla aloilla ei tietenkään ole mahdollista siirtyä paikkariippumattomaan työhön. Vuonna 2020 noin puolet palkansaajista olivat tehneet etätyötä, ja etätyötä tehneistä yli 90 prosenttia olivat tyytyväisiä työn sujumiseen. Enemmistön mielestä etätyö on lisännyt työn tehokkuutta ja tuottavuutta.
Paikkariippumattomuus tuo mahdollisuuksia myös työnantajalle, sillä rekrytoinnit voidaan kohdistaa laajemmalle alueelle. Parhaimmillaan tämä helpottaa yritysten osaajapulaa. Monessa työyhteisössä on tiimejä, joissa työntekijät eivät ole tavanneet koskaan toisiaan kasvotusten. He tekevät töitä jopa eri puolilla maailmaa. Työn tulokset voivat olla tästä huolimatta erinomaisia.
Työntekijän näkökulmasta paikkariippumattomuus edistää mahdollisuuksia sovittaa työtä, perhe-elämää ja muuta elämää paremmin yhteen. Tämä on tuonut helpotusta esimerkiksi heille, jotka ovat vastuussa ikääntyneiden läheistensä huolenpidosta.
Yksilölliset preferenssit kuitenkin vaihtelevat, ja kotiin siirtynyt työ voi tuoda haasteita työhyvinvointiin ja sen ylläpitoon. Negatiivisia puolia ovat esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kohtaamisten väheneminen, ergonomiaongelmat ja työn tekemiseen soveltuvan työpisteen ja työympäristön puuttuminen. Myös työsuojelun toteutuminen ja työkyvyn edistäminen voi olla haastavaa virtuaalisessa ympäristössä.
Työnteon tavan muuttuessa aivan keskeinen onnistumisen avain on johtaminen ja sen kehittäminen. Työelämän muutosta seuraa luonnollisesti johtamiskulttuurin muutos, kun etä- ja hybridityö vaativat johtamiselta enemmän ja uudenlaista otetta. Tulevaisuuden johtamiskulttuurissa korostuu luottamus ja itseohjautuvuus. Työntekijät johtavat omaa tekemistään yhä itsenäisemmin, ja johtajien odotetaan antavan tilaa itseohjautuvuudelle. Tämä edellyttää osapuolten välistä luottamusta. Halua luottaa, ja olla luottamuksen arvoinen.
Tämän alustuksen pohjalta siirrän katseen tulevaisuuden tavoitteisiin.
Vahva talous vahvistaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Tällä hetkellä Suomessa, Euroopassa ja maailmalla on havaittavissa merkkejä taloustilanteen heikkenemisestä ja talouskasvun hidastumisesta. Samaan aikaan ratkottavana on pidemmän aikavälin ongelma, väestön ikääntymisestä johtuva työikäisten suhteellinen väheneminen. Siksi on erityisen tärkeää tukea yritysten toimintaedellytyksiä ja panostaa työllisyystoimiin.
Kuten jo aiemmin mainitsin, tällä hetkellä Suomessa työllisyysaste on kasvanut toivotusti. On välttämätöntä, että tätä kehitystä tuetaan ja uudetkin tavoitteet asetetaan korkealle. Tällöin voimme turvata elinvoiman ja laadukkaat palvelut koko Suomessa.
Korkeasta työllisyysasteesta kiitos kuuluu työnantajille. Työllisyystalkoissa tarvitaan jokaista, ja ennen kaikkea yritykset ovat niitä, jotka luovat työtä Suomeen. Sen vuoksi alueellisella elinkeinopolitiikalla on merkittävä rooli koko Suomen taloudessa.
Vaikka työllisyysaste on korkea, erilaiset yritykset kamppailevat osaajapulan kanssa. Työntekijöitä tarvitaan niin hoiva-alalle, teollisuuteen kuin teknologia-alan asiantuntijatehtäviin. Joustava työnteko ja etätyö avaavat tietyn tyyppisiin tehtäviin oven laajemmille työmarkkinoille, mutta on myös työtä, jota tehdään läsnä ja lähellä. Tästä esimerkkinä mainittakoon hoitotyö.
Tulevaisuuden tavoitteena on, että Suomessa riittää tekijöitä ja osaajia. Mistä niitä osaajia sitten saadaan? Yhtä lääkettä ei ole, vaan toimenpidepalettiin kuuluu muun muassa eläkkeellä olevien työntekomahdollisuudet, osaamistason nosto ja koulutuspolitiikka, pitkäaikaistyöttömien työkyvyn ja työllistymisen tukeminen sekä maakuvatyö ja työperäinen maahanmuutto.
Tällä vaalikaudella on tehty päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä. Päätös on investointi tulevaisuuteen, sillä korkeampi koulutustaso antaa paremmat eväät työmarkkinoilla ja nostaa yksilön ja yhteiskunnan elintasoa.
Tällä hallituskaudella on edistetty myös työperäistä maahanmuuttoa, ja sen osalta on käynnissä ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä ja sujuvoittaa työperäistä maahanmuuttoa ja luoda kannusteita, jotta kansainväliset tutkinto-opiskelijat asettuisivat Suomeen opintojensa jälkeen.
On tärkeää, että Suomi näyttäytyy kansainvälisille opiskelijoille mielekkäänä paikkana asettautua ja elää, ja lupaprosessit toimivat sujuvasti. Suomen houkuttelevuuteen vaikuttavat maahantulovaiheessa tarvittavien palveluiden toimivuus ja saavutettavuus sekä vertaiskokemukset. Kokemus Suomessa työskentelystä muotoutuu pitkälti työyhteisössä. Näin ollen työyhteisön toimintakulttuuri ja kansainvälisten työntekijöiden huomioiminen työn arjessa ja käytännöissä vaikuttaa vahvasti siihen, miten mielekkääksi Suomessa työskentely koetaan. Jokaisella on siis mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkä mielikuvan jätämme kotimaastamme. Myös ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista on parannettava.
Hyvät kuulijat,
Päivän ohjelmassa on tärkeitä ja mielenkiintoisia näkökulmia muuttuvaan työelämään. Olen puhunut etä- ja hybridityöstä ja sen vaikutuksesta johtamiskulttuuriin, itseohjautuvuuden korostumiseen.
Näiden lisäksi työnteon rakenne muuttuu, ja se luo uusia työmahdollisuuksia. Jo nyt alustatalous jakaa työntekoa uudelleen ja haastaa perinteisiä ammatteja. Alustatalous hämärtää rajaa työntekijänä toimimisen ja yrittäjyyden välillä, ja on hyvä, että aiheesta käydään keskusteluja yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja valtionhallinnon välillä. Ala kasvaa kiihtyvästi, ja lainsäädännössä on otettava huomioon tämä uusi työn tekemisen muoto.
Yhä useampi toimii palkkatyönsä rinnalla yrittäjänä ja yhä useamman ihmisen toimeentulo muodostuu useista lähteistä yhden työnantajan sijaan. Tulevaisuuden tavoitteena on, että sosiaaliturvajärjestelmä tunnistaisi erilaiset työtulon muodostumisen tavat nykyistä paremmin.
Tällä hetkellä on käynnissä sosiaaliturvauudistus, jonka tavoitteena on selkeyttää nykyistä järjestelmää ja mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen vaihtelevissa elämäntilanteissa. Uudistusta valmistelee vuonna 2020 työnsä aloittanut parlamentaarinen komitea, jonka työ jatkuu hallituskauden yli. Pidän erittäin tärkeänä, että uudistuksessa huomioidaan uudet työnteon tavat, yrittäjyys palkkatyön rinnalla sekä alustatalous
Viimeisenä mainittakoon kolmikantamalli, joka on ollut Suomessa vahvuus, joka on kyennyt myös muuttamaan työelämää. Kolmikantaisen valmistelun jatkuvuus edellyttää myös vastuuta viedä Suomea eteenpäin ja edistää ratkaisujen löytämistä muuttuvassa yhteiskunnassa. Kolmikannan pitäisi olla mieluummin etupainossa kuin reaktiivisena työelämän muutoksiin. Työmarkkinajärjestöissä on osaamista ja ymmärtämystä työelämästä, sen muutoksista ja kehittämistarpeista – kolmikannan kaikilla osapuolilta tarvitaan myös rohkeutta tehdä päätöksiä.
En tietysti nykyasemassani sanallakaan puutu työmarkkinoiden asioihin, mutta kerron näkemykseni läheltä kokemastani historiasta. Meillä pitkän kasvun jälkeen kustannukset nousivat juuri ennen finanssikriisiä, jonka oloissa vientimme mahdollisuudet kilpailla supistuneilla markkinoilla olivat heikot. Kukaan ei osannut kylliksi ennakoida finanssikriisin tuloa. Nyt eletään myös ennakoimatonta aikaa, mutta sen uskallan ennustaa, että aikanaan, Venäjän julman sodan jälkeen syntyy massiivinen jälleenrakentamisen buumi yhdistettynä satojen miljardien omavaraisuutta parantaviin energiainvestointeihin. Meidän pitää yrityksinä ja kansantaloutena olla tuolloin kunnossa ottamaan osamme tuosta buumista. Finanssikriisin jälkeen emme vuosikausiin päässeet kiinni muualla EU-alueella tapahtuneeseen talouskasvuun.
Näiden sanojen siivittämänä toivotan teille oikein hyvää ja antoisaa Työelämäfoorumia.
