Fyysinen ergonomia on tunnetuin ergonomian osa-alue, jossa huomioidaan ihmisen anatomia ja fysiologia työtä, työasentoja ja työympäristöä suunniteltaessa. Tunnettavuudesta huolimatta se usein myös laiminlyödään. Työtilat ovat usein riittämättömät ja kova kiire johtaa vääränlaisiin liikesarjoihin. Esimerkiksi kiireessä väärin tehty asiakkaan avustaminen ahtaissa tiloissa voi aiheuttaa työntekijälle vakavia vammoja.
Sosiaali- ja terveysalan sekä erityisesti yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden työtapaturmat ovat olleet nousussa viime vuosina. Tämä on huolestuttava ilmiö ja on tärkeää löytää yhteistyössä ratkaisuja siihen, miten työtapaturmien suunta saadaan kääntymään. Painopisteen pitää olla alalle tyypillisten työn terveyshaittojen tunnistamisessa, ehkäisyssä sekä riskien hallinnassa.
Sosiaali- ja terveysalan verkosto, Sotergo, korostaa, että työtapaturmien tarkastelussa keskiössä pitää olla työelämälähtöisyys ja toimenpiteet on suunnattava työpaikoille. Työtä tarkastellaan kokonaisuutena, joka tarkoittaa fyysisten, henkisten ja sosiaalisten kuormitustekijöiden hallintaa, työmenetelmien, työtilojen ja muiden ympäristötekijöiden vaikutusta työntekemiseen. Työn ja työympäristön suunnittelussa huomioidaan fyysinen, kognitiivinen ja organisatorinen ergonomia.
Fyysinen ergonomia on tunnetuin ergonomian osa-alue, jossa huomioidaan ihmisen anatomia ja fysiologia työtä, työasentoja ja työympäristöä suunniteltaessa. Tunnettavuudesta huolimatta se usein myös laiminlyödään. Työtilat ovat usein riittämättömät ja kova kiire johtaa vääränlaisiin liikesarjoihin. Esimerkiksi kiireessä väärin tehty asiakkaan avustaminen ahtaissa tiloissa voi aiheuttaa työntekijälle vakavia vammoja.
Kognitiivinen ergonomia huolehtii mielen prosesseista. Työ vaatii kaikilta ajattelemista, havainnointia, muistia, päättelykykyä ja päätöksentekoa. Työn ja työympäristön suunnittelussa pitää huomioida, miten vähennetään aivojen kuormitusta ja stressiä työpäivän aikana. Jatkuvat keskeytykset työssä johtavat aivojen kuormittumiseen. Stressaantunut ja henkisesti kuormittunut työntekijä saattaa tehdä arviointivirheitä työssä, mikä saattaa johtaa turvallisuusriskiin.
Organisatorinen ergonomia tavoittelee hyvin toimivaa työyhteisöä ja toimivia työprosesseja. Työntekijät tuntevat oman työnsä parhaiten, joten työntekijöiden osallistuminen työn ja työprosessiensuunnitteluun parantaa työn sujuvuutta, tiimityöskentelyä ja näin ollen työhyvinvointia. Kun työntekijä tuntee olevansa merkittävä osa työyhteisöään ja kokee tulevansa kuulluksi, kasvaa kiinnostus ottaa vastuuta yhteisistä tavoitteista. Tämä on erittäin tärkeä osa turvallisuuskulttuurin kehittämistä työyhteisössä.
Ammatillisen opetuksen, työpaikoilla tapahtuvan perehdytyksen, ohjauksen ja koulutuksen merkitys on suuri työturvallisuuden kehittämisessä, sillä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tyypillisimmät työtapaturmat sattuvat asiakkaita/potilaita avustettaessa. Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutus antaa valmiuksia turvallisten ja sujuvien työkäytäntöjen kehittämiseen sekä potilassiirtoihin. Tämän vuoksi se pitäisi olla pakollinen osa osaamisvaateitaalalla työskenteleville.
Sotergo on sosiaali- ja terveysalan työturvallisuuden,työsuojelun, työhyvinvoinnin, työterveyshuollon ja työelämän kehittämiseenosallistuva valtakunnallinen yhteistoimintaelin. Se koostuu sosiaali- jaterveysministeriön, opetushallituksen, Työsuojelurahaston, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen, sosiaali- ja terveysalan kunnallisen ja yksityisen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajista sekä muista ulkopuolisista asiantuntijoista. Sotergon toimintaa valvoo Työturvallisuuskeskuksen hallitus.
Sotegon tehtävänä on koota ja välittää tietoa henkilöstön ja asiakkaiden sekä potilaiden terveyttä ja turvallisuutta edistävistä ergonomisista menetelmistä sekä vahvistaa ergonomiaosaamista osana sosiaali- jaterveysalan turvallisuusjohtamista.
Kaija Ojanperä
Asiantuntija, sosiaali- ja terveysala
Työturvallisuuskeskus
