Uudistuminen ja muutoskyky, resilienssi, perustuvat pitkälti osaamisen kehittämiselle. Kykymme innovoida, hyödyntää uutta tietoa, kokeilla ja kehittää vaativat monenlaista osaamista. Tämän takia elinikäinen tai jatkuva oppiminen on tärkeää niin yksilön, yhteisöjen kuin yhteiskunnan kannalta. Jatkuva elinikäinen oppiminen luo kaikille hyvinvointia, kilpailukykyä ja turvaa muutoksessa.
Työelämä on monenlaisten muutosten edessä. Teknologinen murros muovaa työn sisältöjä ja työtehtäviä. Osa nykyisistä tehtävistä myös katoaa samalla kun uusia työtehtäviä syntyy. Muutokset vaikuttavat meidän arvoihimme ja asenteisiimme sekä tapoihimme tehdä työtä. Vakituinen työsuhde ei ole enää kaikkien tavoittelema ideaali. Sen rinnalle nousevat alustatalouden, yrittämisen ja palkkatyön muodot ja niiden yhdistelmät.
Kaikki ennusteet viittaavat siihen, että muutosnopeus on vain kiihtymässä. Megatrendeistä nousevat haasteet tarjoavat myös monia mahdollisuuksia. Ekologinen jälleenrakennus tai vaikkapa datatalous avaavat aivan uusia ansaintalogiikoita ja samalla myös uusia työtehtäviä. Se, miten vastaamme muutoksiin, ratkaisee sen, miten kilpailukykyinen ja hyvinvoiva työelämämme on.
Osaaminen ja sen jatkuva uudistaminen ovat avainasemassa niin muutoksista selviämisessä kuin niiden tarjoaminen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Kun työpaikalla halutaan ottaa käyttöön vaikkapa uusi teknologinen innovaatio, vaatii se myös työpaikan osaamisen kehittämistä.
Tätä osaamisen kaiken läpäisevää merkitystä ei vielä kunnolla ymmärretä. Tilannetta voi verrata vaikkapa digitalisaation vaikutuksien ymmärtämiseen. Emme vielä pysty kokonaisvaltaisesti näkemään mihin kaikkeen, ja miten syvällisesti, digitalisaatio vaikuttaa.
Uudistuminen ja muutoskyky, resilienssi, perustuvat pitkälti osaamisen kehittämiselle. Kykymme innovoida, hyödyntää uutta tietoa, kokeilla ja kehittää vaativat monenlaista osaamista. Tämän takia elinikäinen tai jatkuva oppiminen on tärkeää niin yksilön, yhteisöjen kuin yhteiskunnan kannalta. Jatkuva elinikäinen oppiminen luo kaikille hyvinvointia, kilpailukykyä ja turvaa muutoksessa.
Tutkijoiden arvio on, että tällä hetkellä jo 80 prosenttia uudesta osaamisesta syntyy työelämässä. Ei ole yhdentekevää millaisia oppimisen paikkoja työpaikat ovat.
Oppimisen paikkana työyhteisö, työpaikka, poikkeaa oppilaitoksissa tapahtuvasta oppimisesta siinä, että oppiminen tapahtuu suoraan kontekstissa. Uuden osaamisen merkitys avautuu oppijalle teoreettista tilannetta selkeämmin. Uusi osaaminen kiinnittyy suoraan työhön. Samalla uuden osaamisen hyödyt välittyvät suoraan työn tekemiseen ja sitä kautta esimerkiksi tuottavuuteen.
Työyhteisö oppimisympäristönä on mainio myös siksi, että sen lähtökohtana on, että ihmisiä ei viedä pois työpaikoilta vaan oppiminen mahdollistetaan työssä. Niukkenevien osaajaresurssien tilanteessa tällä on kasvava merkitys.
Kaikkia ongelmia ei kukaan pysty ratkomaan yksin. Ei isokaan organisaatio. Tässä on erilaisten verkostojen ja ekosysteemien vahvuus. Ne tarjoavat alustoja monenkeskiselle yhteistyölle, kehittämiselle, ongelmanratkaisulle ja oppimiselle. Olennaista on kääntää katse ulospäin. Oppimista tukevissa työpaikoissa yksilöille tehdään tilaa liittyä verkostoihin, joissa osaamisen uudistaminen tapahtuu
Ekosysteemimäinen tapa toimia on väline yrityksille, muille organisaatioille ja ihmisille pärjätä monimutkaistuvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kuuluminen oikeisiin ekosysteemeihin luo organisaatioille kilpailuetua, jota ne eivät pysty yksin luomaan.
Sama pätee koko yhteiskunnan kehittämiseen. Kun osaamme hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä ja osaamista, voimme ratkaista viheliäisiä ongelmia, varmistaa kilpailukykymme ja turvata kestävän hyvinvoinnin pohjan.
Yliasiamies
Jyrki Katainen
Sitra
