Nykyisellä väestökehityksellä on selvä, että myös maahanmuuttoa tarvitaan lisää ja kotoutumispalveluiden on mahdollistettava kaikkien täysipainoinen osallisuus yhteiskunnassa. Samaan aikaan ulkomaisen työvoiman ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisryhmien hyväksikäyttöön ja kaksien työmarkkinoiden syntymiseen on puututtava systemaattisesti. Hyvästä työelämästä on turha puhua, jos perusasioissa, kuten palkoissa, työturvallisuudessa ja työajoissa on perustavanlaatuisia ongelmia.
Kiersin elokuussa eri puolilla Suomea keskustelemassa työn tulevaisuudesta. Kiertueen tarkoituksena oli hakea vastauksia siihen, miten työelämä on muuttumassa ja miten voimme vahvistaa työllisyyttä, työhyvinvointia, työelämäosallisuutta sekä työntekijöiden oikeuksia muutosten keskellä. Yrittäjien, työntekijöiden, tutkijoiden ja asiantuntijoiden kuuleminen tarjosi kiinnostavia näkökulmia niin työelämän niin sanottuihin megatrendeihin kuin akuutteihin haasteisiinkin.
Myönteisen työllisyyskehityksen ja toisaalta väestön ikääntymisen myötä työvoimapula on sekä tämän päivän että tulevaisuuden keskeinen haaste. Tämä kysymys myös tuli vastaan lähes kaikilla työpaikoilla, joilla vierailin. Yksittäistä hopealuotia työvoimapulan ratkaisuun ei ole, vaan toimia tarvitaan laajasti muun muassa osaamisen, työkyvyn, sekä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen saralla. Työelämän inklusiivisuutta on myös korkea aika vahvistaa siten, että osatyökykyisten työllisyyttä edistetään ja kaikenlaista syrjintää kitketään.
Nykyisellä väestökehityksellä on selvä, että myös maahanmuuttoa tarvitaan lisää ja kotoutumispalveluiden on mahdollistettava kaikkien täysipainoinen osallisuus yhteiskunnassa. Samaan aikaan ulkomaisen työvoiman ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisryhmien hyväksikäyttöön ja kaksien työmarkkinoiden syntymiseen on puututtava systemaattisesti. Hyvästä työelämästä on turha puhua, jos perusasioissa kuten palkoissa, työturvallisuudessa ja työajoissa on perustavanlaatuisia ongelmia.
Hallituksen käynnistämää toimenpidekokonaisuutta hyväksikäytön kitkemiseksi on jatkossakin vietävä määrätietoisesti eteenpäin ja myös uusia keinoja tarvitaan. Parempien valvontaresurssien ohella tarvitaan eri viranomaisten välisen yhteistyön parantamista ja esimerkiksi työsuojeluvalvonnan vahvempia toimivaltuuksia.
Yksi keskeinen työn tulevaisuutta määrittävä muutostekijä on tietysti automatisaatio, joka on ehtinyt jo pitkään myllertämään työelämää ja elinkeinorakennetta. Vaikka automatisaatio on hävittänyt ja hävittää jatkossakin paljon työpaikkoja, ei sitä pidä nähdä ensisijaisesti uhkana.Teknologiset innovaatiot luovat myös uutta työtä ja suomalaisten yrityksien menestyminen edellyttää paikkaa muutoksen eturintamassa. Pidemmällä aikavälillä teknologinen kehitys voi johtaa myös vapaa-ajan lisääntymiseen mikäli poliittisesti näin halutaan valita. Hallituksen sitoutuminen tki-panostuksien merkittävään lisäämiseen onkin tärkeää tulevaisuuspolitiikkaa.
Työelämänkehitys ei kohtele kaikkia samanarvoisesti vaan muutoksissa on usein häviäjiäja voittajia. Kyse ei ole kuitenkaan luonnon voimasta vaan politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka kaikki ihmiset onnistutaan pitämään mukana. Koko väestön osaamistason nosto ja jatkuva oppiminen ovat avainasemassa elinkeinorakenteen muutokseen sopeutumiseksi. Oppivelvollisuusuudistuksen kaltaisia rohkeita uudistuksia tarvitaan jatkossakin, jotta tulevaisuudenkin työelämässä on tilaa kaikille.
Työ on merkittävä osa ihmisten elämää ja yhteiskuntaa. Hyvää yhteiskuntaa ei voi olla ilman hyvää työelämää. Siksi tavoitteemme ei voi olla enempää tai vähempää kuin maailman paras työelämä maailman parhaassa maassa.
Hanna Sarkkinen
Sosiaali- ja terveysministeri
