Suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla osana päivittäistä työtä. Muuttuva työelämä kutsuukin meidät rakentamaan kokonaan uudenlaista työelämässä oppimisen kulttuuria, jossa oppiminen on olennainen osa työtä ja organisaatioiden kehittymistä. On tärkeää, että pystymme kollektiivisesti edistämään työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen.
Osaaminen luo turvaa muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Se luo uskoa tulevaisuuteen sekä vahvistaa motivaatiota ja osallisuuden tunnetta myös varsinkin näinä monin tavoin epävarmoilta tuntuvina aikoina. Sivistys ja oppiminen ovat jokaisen ihmisen perustarpeita ja -oikeuksia, joita meidän tulee vaalia kaikissa tilanteissa.
Yhteiskunnan siirtymä kohti vihreää taloutta ja digitalisaatio muuttavat jo nyt työelämää voimakkaasti. Muutokset heijastuvat laajasti myös työntekijöiden osaamistarpeisiin. Huolena on työuran aikaisen koulutuksen kasautuminen heille, jotka ovat jo ennestään hyvin koulutettuja ja joilla on muita paremmat valmiudet hyödyntää tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia. Oppimisen kasaantuminen on omiaan vahvistamaan työmarkkinoiden polarisoitumista. Heikko osaaminen ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen nakertavat ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, osallisuuden kokemusta ja elämänlaatua. Pahimmillaan osaamisen puute voi syrjäyttää työmarkkinoilta kokonaan.
Suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla osana päivittäistä työtä. Muuttuva työelämä kutsuukin meidät rakentamaan kokonaan uudenlaista työelämässä oppimisen kulttuuria, jossa oppiminen on olennainen osa työtä ja organisaatioiden kehittymistä. On tärkeää, että pystymme kollektiivisesti edistämään työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen. Huomiota on kiinnitettävä vahvemmin muun muassa matalasti koulutettujen, ikääntyvien, maahanmuuttajataustaisten ja erityisesti pienillä työpaikoilla työskentelevien koulutusmahdollisuuksiin.
Osaamisen kehittämisen työpaikoilla pitäisi olla suunnitelmallista, tulevaisuutta ennakoivaa ja perustua yhteistyöhön henkilöstön edustajien kanssa. STTK on esittänyt työpaikoille henkilöstön osaamiskartoituksia ja ne olisivatkin hyvä keino tunnistaa olemassa olevaa osaamista ja auttaa suuntaamaan työpaikan koulutusinvestoinnit tehokkaasti oikeisiin tarpeisiin. Panostukset henkilöstön osaamisen kehittämiseen voivat olla myös yksi keino parantaa alojen veto- ja pitovoimaa.
On tärkeää muistaa, että alhainen syntyvyys, työikäisen väestön määrän väheneminen ja väestön ikääntyminen aiheuttavat valtavan tarpeen saada jokaisen työpanoskäyttöön. Yhteiskunnalle olisi taloudellisesti kannattavaa investoida julkista ja yksityistä rahaa nykyistä enemmän osaamisen kehittämiseen. Pitämällä huolta kaikkien osaamisesta luodaan edellytyksiä myös työurien pidentämiselle.
Hallituksen käynnistämä jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistus on työntekijöiden näkökulmasta toivottu ja tarpeellinen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pysyvän kansallisen rahoituksen varmistamista jatkuvalle oppimiselle. Investoinnit osaamiseen ovat talouskasvun välttämätön kriittinen tekijä.
Antti Palola
Puheenjohtaja
STTK
