Vuoden 2021 työolobarometri ajoittui elo- syys- ja lokakuulle. Tulokset kertovat työmarkkinatilanteen kohentuneen viime vuodenlopussa. Irtisanomisten ja lomautusten uhkat helpottivat ja palkansaajat kertoivat syksyllä 2021, että työpaikoilla oli enemmän lisätty kuin vähennetty henkilöstön määrää. Moni uskoi työttömyyden sattuessa löytävänsä uuden ammattitaitoa ja työkokemusta vastaavan työn.
Etätyö on muuttunut tavanomaiseksi niissä töissä, joissa se on mahdollista. Jopa viidennes palkansaajista oli syksyllä päivittäisessä etätyössä. Valtaosa etätyötä tekevistä koki, että pystyi keskittymään hyvin ja että heidän työntekonsa oli tuotteliasta.
Kuluvana kolmantena koronavuotena paluu lähitöihin häämöttää. Moni on mieltynyt etätöihin ja toivoo voivansa tehdä töitä etänä enemmän kuin ennen pandemiaa. Työpaikoilla on nyt täysi työ miettiä, miten etätöitä ja lähitöitä tehdään ja yhdistetään jatkossa niin, että työtavat parhaiten tukevat sekä hyvinvointia että tuottavuutta.
Pandemia-aikana palkansaajien osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen on vähentynyt. Vuonna 2021 vain 40 prosenttia palkansaajista oli osallistunut koulutukseen. Muussa opiskelussa, ohjatusti, itsenäisesti tai verkkomateriaalien avulla, notkahdusta ei onneksi näy.
Osaamisen kehittäminen kasaantuu niille, joiden osaaminen, taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti hyvät koulutuksen ja työtehtävien myötä. Syvät sosioekonomisen aseman tuomat erot näkyvät työolobarometrissä vuodesta toiseen.
Työelämän osaamistarpeiden kasvaessa ja muuttuessa jatkuvan oppimisen arvo on entistä suurempi. Kehittämistyötä tehdään monella saralla, jotta oppiminen olisi työelämässä entistä systemaattisempaa ja osaamisen kehittäminen olisi kaikkien ulottuvilla.
Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat työelämässä karttuneen osaamisen entistä parempi tunnistaminen ja urasuunnittelun mahdollisuuksien parantaminen sekä pk-yritysten tukeminen ennakoinnissa, oppimisen johtamisessa ja verkostoitumisessa. Odotus on, että vaikuttaviin tuloksiin päästään ja ne heijastuvat tulevaisuudessa työolobarometrin osaamisen kehittämisestä kertovissa tiedoissa.
Maija Lyly-Yrjänäinen
Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana työ- ja elinkeinoministeriössä