Työelämä mullistui pandemian aikana nopeammin kuin moni osasi kuvitellakaan. Yksi suurimmista muutoksista on ollut etätyön yleistyminen. Noin puolet suomalaisista palkansaajista on tehnyt etätyötä vähintään jossakin vaiheessa koronapandemiaa. MEADOW-tutkimus selvitti, miten työnantajat ovat suhtautuneet etätyöhön siirtymiseen ja millaisia pohdintoja työpaikoilla käydään tulevaisuuden tavoista tehdä työtä.
Suurin osa korona-ajan etätyötä koskevista tutkimuksista on keskittynyt palkansaajiin, työnantajien suhtautumisesta etätyöhön on vain vähän tutkimustietoa. MEADOW-tutkimus tuottaa uutta tietoa työnantajien suhtautumisesta etätyöhön.
Moni työnantaja pohtii parhaillaan, missä määrin etätyötä on perusteltua tehdä myös koronapandemian jälkeen ja miten etätyöstä pitäisi jatkossa päättää.Tutkimuksen mukaan enemmistö työnantajista on valmiita antamaan enemmän päätäntävaltaa jatkossa tiimeille tai yksittäisille työntekijöille.
Tutkimusraportti tarjoaa tietoa etätyön laajuudesta, työnantajien etätyöhön liittyvistä käsityksistäja siitä, miten etätyötä on mahdollista jatkossa tehdä. Raportti on ensimmäinen osa useamman raportin sarjaa suomalaisen työelämän muutoksesta, joka on tarkoitus julkaista vuosien 2022 ja 2023 aikana.
Tutkimus selvitti vähintään 10 henkeä työllistäviltä organisaatioilta etätyötä viikottain tekevän henkilöstön määrää. Organisaatioista hieman vajaa kolmannes (31 prosenttia) ilmoitti, että etätyötä ei tehdä lainkaan, reilu kolmannes (37 prosenttia), että etätyötä tekee viikoittain alle kolmannes henkilöstöstä ja noin kolmannes (33 prosenttia), että etätyötä tekee vähintään kolmannes henkilöstöstä.
Etätyön tekeminen jakaa voimakkaasti organisaatioita. Suurissa organisaatioissa etätyötä on tehty hieman enemmän kuin pienemmissä. Alle 50 henkeä työllistävissä organisaatioissa 39 prosenttia ilmoittaa, että kukaan ei ole tehnyt etätyötä, kun taas keskisuurista, eli 50 - 249 henkilöä työllistävistä, näin ilmoittaa noin joka kymmenes (11 prosenttia) ja suurista, yli 250 henkilön organisaatioista, vain muutama prosentti (3 prosenttia).
Pienten organisaatioiden joukossa on runsaasti rakentamisen, tukku- tai vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä liikenteen ja viestinnän organisaatioita, joissa etätyön tekeminen on muita toimialoja vähäisempää. Etätyötä on tehty erityisesti niillä toimialoilla, joissa se työn luonteen vuoksi on mahdollista, kuten ohjelmistoalalla, valtiolla sekä rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla.
Siirtymä etätyöhön tapahtui Suomessa kansainvälisesti verrattuna nopeasti. Nopeaa muutosta selittävät monien suomalaisorganisaatioiden jo aiempi kokemus etätyöstä, organisaatioiden ja niiden henkilöstön hyvät digitaaliset valmiudet sekä luottamukseen pohjautuva organisaatiokulttuuri. Lisäksi suomalaiset noudattivat tunnollisesti kansallista etätyösuositusta.
MEADOW-tutkimuksen mukaan etätyötä on hyödynnetty sitä enemmän, mitä suurempi osuus henkilöstöstä käyttää vastaajan mukaan työssään tietokonetta, tablettia, älypuhelinta tai muuta päätelaitetta päivittäisten työtehtäviensä hoitamiseen. Korona-ajan etätyön laajuus on ollut myös selvässä yhteydessä organisaation yleiseen digitaaliseen kehittyneisyyteen. Korona-aika muutti etätyöhön liittyviä ajattelutapoja myönteisemmiksi, kun töiden huomattiin sujuvan ja etätyötä tekevien toimivan luottamuksen arvoisesti.
Monessa organisaatiossa mietitään jälleen, missä työtä pitäisi jatkossa tehdä ja kuka päättää työnteon käytännöistä. Päähavainto MEADOW-tutkimuksessa on, että mitä enemmän etätyötä on tehty korona-aikana, sitä enemmän organisaatiossa ollaan valmiita sallimaan etätyötä myös jatkossa.
Tulokset kertovat myös siitä, että etätyöstä päättäminen on lähempänä työntekijöitä niissä tehtävissä, joissa se työn luonteen puolesta on mahdollista. Suhtautumisessa etätyöstä päättämiseen on kuitenkin eroja niin organisaation koon, toimialojen kuin digitaalisen kehittyneisyyden mukaan. Pienimmät eli alle 50 henkilöä työllistävät organisaatiot harkitsevat isompia organisaatioita useammin sallivansa etätyön jatkossa ainoastaan satunnaisesti. Pienet organisaatiot ovat usein isompia riippuvaisempia tietyistä avainhenkilöistään ja näiden paikallaolosta ja tästä syystä pidättyväisempiä suhteessaan etätyöhön.
Tulokset tarjoavat kiinnostavan näkymän siihen, missä vähintään 10 hengen yrityksissä ja organisaatioissa työtä jatkossa tehdään. Tulosten mukaan työnantajat ovat olleet keskimäärin tyytyväisiä etätyökokeiluun, sillä suurin osa etätyötä koronapandemian aikaan käyttäneistä on valmis sallimaan sen myös jatkossa ja siirtämään päätäntävaltaa tiimeille tai yksittäisille työntekijöille.
Valmius delegoida päätöksentekoa kertoo kasvaneesta luottamuksesta työnantajan jatyöntekijöiden välillä. Se kertoo myös siitä, että etätyöhön siirtyminen on suomalaisessa työelämässä toteutunut onnistuneesti. Etätyö ei ole heikentänyt johdon ja henkilöstön välistä luottamuspääomaa, vaan on ennemminkin vahvistanut sitä.
Tulosten perusteella yksi koronapandemian merkittävin seuraus näkyy työnantajien suhtautumisessa etätyön sopimisen tapoihin. Etätyöstä sovittiin aiemmin tyypillisesti organisaatiotasolla ja se oli mahdollista vain rajallisesti. Tällä hetkellä yhä useammat työnantajat ovat valmiita siirtämään päätöksenteon tiimeille tai työntekijöille.
Lisätietoja Meadow-tutkimuksesta:
Työterveyslaitos
Erikoistutkija Kirsikka Selander, +358 30 474 3065, kirsikka.selander(at)ttl.fi
Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, +358 30 474 2577, tuomo.alasoini(at)ttl.fi
MEADOW-tutkimus lyhyesti
TYÖ2030-ohjelman toteuttaman MEADOW-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa työelämän käytännöistä ja niiden muutoksista. Huhtikuussa julkaistussa raportissa on koottu aineistoa työnantajien suhtautumisesta etätyöhön.
Loppusyksystä 2021 työnantajille suunnattu MEADOW-kysely on osa pääministeri Marinin hallitusohjelmaan kuuluvaa TYÖ2030-hanketta.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos.
Kysely selvitti monien muiden teemojensa ohessa sitä, kuinka paljon yrityksissä ja julkisyhteisöissä tehtiin etätyötä kyselyhetkellä sekä minkälaisia ajatuksia näillä oli etätyön jatkosta koronapandemian jälkeen.
Kysely toteutettiin ositettuna satunnaisotantana lokakuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana yritys- ja toimipaikkarekisteriin kuuluvissa organisaatioissa, jotka työllistivät vähintään 10 henkilöä. Aineiston keruu toteutettiin verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen yhdistelmänä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 478 organisaation johtoon kuuluvaa henkilöä (vastausprosentti 34).
Vastanneista kolme neljästä oli yrityksiä ja neljäsosa julkisyhteisöjä. Työnantajakyselyn tuottamaa kuvaa työelämän muutoksista täydennetään samoihin työnantajayksiköihin keväällä 2022 suunnatulla työntekijäkyselyllä, jonka ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa ensi syksynä.
TYÖ2030-ohjelma uudistaa toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja eri tahojen asiantuntijoiden kanssa.Toimintatapoja ja malleja kehittämällä vaikutetaan hyvinvointiin, työllisyyteen, talouteen, kilpailukykyyn sekä Suomen työelämäkuvaan maailmalla. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämäntoimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaaTyöterveyslaitos.