Nuoret ovat keskeisiä toimijoita tämän hetken ja tulevaisuuden työelämässä ja siksi onkin tärkeää ymmärtää, mitä he työelämästäja siihen liittyvistä erilaisista asioista ajattelevat.
Nuorille tehdyn kyselyn perusteella nuorten asenne tulevaisuuden työelämään on suurelta osin positiivinen. Suuria eroja miesten tai naisten välillä tai alueellisesti ei ole.
Asenteet ovat sitä positiivisempia, mitä pidempään nuoret ovat olleet työelämässä. Ne, joilla ei ole lainkaan työkokemusta näyttävät olevan epävarmempia tai suhtautuvan hieman muita ryhmiä negatiivisemmin työelämään.
Suomalainen työelämä luo uskoa tulevaan. Tutkimus osoittaa, että nuorten on hyvä päästä mukaan työelämään mahdollisimman hyvissä ajoin. Työpaikoilla onkin keskeinen rooli nuorten tulevaisuususkon rakentajina.
Nuoret kokevat työelämässä merkitykselliseksi ja tärkeäksi myös hyvän palkan ja turvatun työsuhteen. Lisäksi työaikojen joustavuutta ja vaihtelevuutta arvostetaan. Yrittäjyys, alustatyö ja paikkariippumaton työ eivät ole arvostuslistan kärjessä, mutta ne ovat korkeammalla miehillä kuin naisilla.
Ajatukset johtamisesta positiivisia
Nuorten ajatukset johtamisesta ovat positiivisia tai neutraaleja. Hyvälle johtajalle tunnusomaisena nähdään vuorovaikutustaidot ja reiluus. Johtajan tehtävistä tärkeimmäksi nousee yhteisöllisyyden luominen.
Jossakin määrin yllättävää on se, että suuri osa vastaajista arvostaa selkeää ohjausta ja rakennetta työelämässä, vaikka nämä asiat eivät nousekaan korkealle hyvän johtajan ominaisuuksia arvioitaessa.
Esihenkilöiden ei siis tarvitse ’pelätä’ nuorten työnjohtamista, kunhan se tapahtuu ihmistä arvostaen ja yhteisöllisyyttä luoden.
Johtajuus houkuttelee poikia tyttöjä enemmän
Johtamistehtävät houkuttelevat hieman reilua puolta tutkimukseen osallistuneista nuorista. Johtamistehtävien houkuttelevuus on sukupuolittunutta: houkuttelevaksi sen kokee 66 prosenttia miehistä ja 42 prosenttia naisista.
Johtamistaitojen nuoret katsovat karttuvan erityisesti työelämässä ja vähiten vapaaehtoistoiminnassa sekä harrastuksissa. Johtotehtäviin hakeutumisen motiivit liittyvät vahvasti työelämän kehittämiseen sekä oman uran ja palkkatason edistämiseen.
On kuitenkin hyvä muistaa, että johtajuus on muutakin kuin organisatoriseen asemaan sidottua tekemistä ja työtä. Jokainen johtaa vähintään itseään ja myös vaikuttaa työyhteisönsä muiden jäsenten toimintaan.
Jokaisen nuoren onkin hyvä pohtia omaa johtajuustoimijuuttaan ja johtajuusmissiota työelämässä, riippumatta siitä haluaako hän työskennellä johtajana tai esihenkilönä vai ei. Jokainen työyhteisön jäsen on omalla toiminnallaan rakentamassa tulevaisuuden työelämää.
Liisa Mäkelä
Kirjoittaja on vanhempi tutkija Työterveyslaitoksella.
Teksti pohjautuu TYÖ2030-ohjelman Franky Partnersin kanssa12/2021 toteuttamaan kyselyyn. Kyselyyn vastasi 500 suomalaista 16 - 29-vuotiastanuorta.